Digitaalisen muutoksen ympäristövaikutukset terveydenhuollossa ja biotieteiden alalla

Niin yksinkertaista ja monimutkaista kuin se samanaikaisesti onkin, ‘zero waste’ perustuu ajatukseen siitä, että voimme eliminoida kaatopaikkajätteen syntymisen. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että terveydenhuollon organisaatiot poistavat järjestelmissään jätteen syntymisen vähentämällä kulutusta sekä suosimalla uusiokäyttöä ja kierrätystä mahdollisuuksien mukaan. Tosiasiassa ‘zero waste’ -käsite on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Se vaatii nykyisen lineaarisen talouden ja sen taustalla olevien näkökulmien uudelleenarvioinnin. Tämä auttaisi meitä herättämään henkiin täysimittaisen kiertotalouden, joka luonnon tavoin varmistaa, että jokainen käytettävä raaka-aine on uusiokäytetty ja sulautuu uudelleen jatkuvaan "elämän kiertokulkuun".

Terveydenhoidossa ‘zero waste-’tavoitteiden saavuttaminen on erityisen haasteellista, koska on olemassa monenlaista lääkinnällistä- ja lääkejätettä. Niihin lukeutuvat kaikki päivittäisistä paperi- ja muovituotteista lähtien aina mahdollisesti vaarallisiin materiaaleihin, kuten käytettyihin ruiskuihin, likaantuneisiin haavasiteisiin, vanhentuneisiin lääkkeisiin sekä kemikaaleihin. Hyvä uutinen on se, että terveydenhuollon organisaatiot ovat jo valveutuneita joidenkin jätevirtojen hallinnassa kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Huono uutinen puolestaan on se, että olemassa olevaa jätettä käsitellessä, alan digitaalinen muutos luo uusia haasteita jätteiden osalta.

Monien toimialojen edetessä kohti ‘zero waste’ -aloitteita, myös terveydenhuollon ja biotieteiden organisaatiot kohtaavat paineita päästäkseen tavoitteisiinsa digitaalisten mahdollisuuksien avulla. Valitettavasti tämä digitaalinen ponnistus johtaa erilaiseen jätteeseen, jota kutsutaan e-jätteeksi. Vuonna 2019 maailmassa syntyi 54 miljoonaa tonnia e-jätettä. Tällä hetkellä on vaikea sanoa, täsmälleen kuinka paljon e-jätettä terveydenhuoltoala tuottaa, mutta sen vaikutusten laajuutta voi kuitenkin arvioida. E-jäte muodostaa laajan kategorian, johon lukeutuvat tietokonekomponentit, matkapuhelimet, tabletit, tulostimet, lääkinnälliset laitteet, kuvantamislaitteet ja paljon muuta. Lisäksi oman osansa muodostaa esineiden Internet (Internet of Things). Terveydenhuoltoalalla ei ole olemassa aluetta, jossa jätekysymys voisi olla tärkeämpi kuin "lääkinnällisten esineiden Internet". Frost & Sullivanin mukaan vuonna 2020 arvioitiin terveydenhuollon ekosysteemissä olevan jopa 30 miljardia kytkettyä ja lääkinnällistä laitetta.

Ottaen huomioon sen, mitä tähän mennessä tiedämme e-jätteen vaikutuksista maailmanlaajuisesti ympäristöön ja ihmisten terveyteen, on tärkeää priorisoida e-jätteen hallinta ennakoivalla ja kestävällä tavalla.

E-jätteen vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen

Monet myrkylliset kemialliset alkuaineet ja yhdisteet ovat kytköksissä e-jätteeseen. Ihmisten osalta lisääntynyt tai liiallinen altistuminen näille voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia. Vaikutusten tasosta keskustellaan usein tutkimusten edetessä, mutta ala tunnustaa todellisen yhteyden. Ympäristön näkökulmasta meidän on otettava huomioon sekä tuotannolliset että e-jätteen hävittämiseen liittyvät tekijät. Tuotantopuolella tämä tarkoittaa seuraavaa:

> Laitteiden, jotka on usein rakennettu lyhyitä päivitysjaksoja silmällä pitäen, valmistaminen suuressa mittakaavassa lisää rajallisten luonnonvarojemme kulutusta.

> E-jätteeseen lukeutuu usein materiaaleja, kuten kuparia, rautaa, kultaa, hopeaa ja platinaa. Kun nämä esineet viedään kaatopaikalle tai poltetaan niiden kierrättämisen sijaan, arvokkaat metallit menevät hukkaan.

Lukeaksesi koko tarinan englanniksi, lataa asiakirja tästä.